Rintasyöpäpäiväkirja
Naiset jakavat rintasyövästä kokemuksiaan julkisesti enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Allison Briggs, joka sai diagnoosin vasta 26-vuotiaana, on kertonut matkastaan kuvina, sisältäen valokuvia kaikesta kemohoidoistaan kaksoismastektomiaan. Tässä näyte hänen visuaalisesta päiväkirjastaan.
-
1/10
30.11.2005
Sinä yönä, jolloin sain diagnoosin, en saanut unta. Klo 4 lähetin poikaystäväni Johnin apteekkiin hakemaan lääkettä vatsavaivojeni rauhoittamiseksi. Kun hän oli poissa, näin kamerani istuvan yöpöydällä ja minulla oli ylivoimainen halu ottaa kuvia. Aloin ottaa omakuvia, ja kun John palasi, hän otti lisää. Tunsin tunteiden pyörteen – halusin tavan muistaa ne, vaikka en tiennyt, miten asiat järjestyvät.
-
2/10
12.9.2005
Olin erittäin hyvällä tuulella ensimmäisen kemoterapiani aamuna. Ajattelin, että mitä nopeammin aloin hoitoni, sitä nopeammin voitan syövän. Sivuvaikutukset iskivät minuun vasta seuraavana iltapäivänä.
-
3/10
21.12.2005
Perheeni kokoontui kotiini La Jollassa Kaliforniassa juhlimaan joulua. Halusin antaa vanhemmilleni perhekuvan, joten muutama päivä ennen lomaa pyysin ystävääni Christinea, ammattivalokuvaajaa, tulemaan rannalle ottamaan meistä kuvia. Halusin sen ennen kuin menetin hiukseni. John nappasi tämän kuvan Christinen olkapäälle.
-
4/10
22.12.2005
Koska olin nuori ja terve, lääkärit pitivät minua tarpeeksi vahvana saadakseni kemoterapian nopeutetussa aikataulussa. Sen sijaan, että menisin kerran kuukaudessa, kuten useimmat ihmiset, saisin sen kahden viikon välein. Jokainen istunto kesti noin neljä tuntia. Nukkuminen auttoi ajan kulumaan.
-
5/10
25.12.2005
Heräsin jouluaamuna siihen, että hiukseni putosivat paloina. Tiesin, että se tapahtuisi, mutta oli silti karua ja kauheaa löytää säikeitä kaikkialta tyynystä. Kun tulin alakertaan, siskoni potkaisi tämän tonttuhatun päähäni ja me kaikki käytimme typeriä hattuja koko päivän. Perheeni oli lentänyt viettämään joulua kanssani Kaliforniaan. Olimme luvanneet tehdä siitä hyvän päivän, mutta lahjojen avaamisen ja aamiaisen jälkeen astuimme Johnin kanssa parvekkeelle ja itkin.
-
6/10
2.5.2006
Tämä oli yksi ensimmäisistä kertoista, kun paljasin kalju pääni julkisesti. Tunsin oloni todella kurjaksi, ja John yritti häiritä minua viemällä minut katsomaan veljensä pyöräkilpailua. John huomasi, että hikoilin ja tunsin oloni epämukavaksi, ja pakotti minut ottamaan piponi pois. Kukaan ei ole koskaan sanonut minulle mitään ilkeää hiusten puutteestani. Sen sijaan monet entiset syöpäpotilaat lähestyivät minua sanoakseen, että he olivat selvinneet kemoterapiasta, ja niin tekisin minäkin.
-
7/10
14.3.2006
Rinnanpoistoani edeltävinä päivinä olin hysteerinen sotku. Minulla oli suuria epäilyksiä, ja olin huolissani siitä, etten ollut todella ajatellut asioita. John onnistui saamaan minut ajan toiselle lääkärille toista lausuntoa varten. Hän myös sanoi, että kaksoisrintaleikkaus oli paras tapa varmistaa, että syöpäni ei palaisi, joten päivä ennen leikkausta pakotin itseni tarttumaan tunteisiini. Tässä olen, suutelemassa Johnia juuri ennen leikkausta.
-
8/10
5.11.2006
Viime vuonna ystäväni Sarah liittyi äitinsä kanssa Susan G. Komenin kolmen päivän rintasyövän kävelylle. Me kaikki sanoimme: 'Sarah, miksi tekisit sen? Se kuulostaa kamalalta!' Tänä vuonna 13 meistä tekee sen. Se on hieno tapa kokoontua yhteen ja tehdä jotain positiivista rintasyövän torjumiseksi. Jos haluat sponsoroida joukkuettani, napsauta www.therackpack.org .
-
9/10
15.6.2006
Kesäkuun puolivälissä John, ystäväni ja minä – tässä näet, vasemmalta Nicole, John, minä, Chrissy ja Christine – järjestimme fightalli.org:n aloitusjuhlan. Se alkoi tapana auttaa minua keräämään rahaa kattamaan omat sairauskuluni (tällä hetkellä noin 10 000 dollaria). Ja toivomme laajentuvamme, jotta voimme auttaa muita rintasyöpää sairastavia naisia, joilla on taloudellista tarvetta. FightAllin logo on tyttö, jolla on enkelin siivet, joten kaikki pukeutuivat valkoisiin ja kutsuivat itseään Allin enkeleiksi.
-
10/10
23.7.2006
Kunnes saan viimeiset korjaavat leikkaukseni tänä syksynä, rintani ovat suolaliuoksella täytettyjä laajennuksia, jotka laitettiin lihaksen alle rinnanpoistoni jälkeen. Kummallisinta on nännien puute, mutta ne näyttävät riittävän hyviltä bikineissä, joten en epäröinyt käyttää niitä toipumisretriitin aikana Havaijilla. Kun palasin, minulla oli vielä suuria päätöksiä, jotka liittyvät sellaisiin asioihin kuin hormonihoito – mikä voisi estää syövän toistumisen, mutta toisi myös vaihdevuodet. Aloin myös miettiä normaaliin elämääni paluuta. Otan aikani päättääkseni, mitä teen seuraavaksi. Jo ennen kuin sain syöpään, minulla oli nalkuttava tunne, että minut on tarkoitettu johonkin muuhun elämässä. Nyt haluan selvittää, mikä se on.
lohikäärme toteemi
Lisää päivityksiä Allisonin toiminnasta on osoitteessa therackpack.org .
Jaa Ystäviesi Kanssa: